Yritysten ennakkoluulot ovat liian usein esteenä työttömän työelämään palaamiselle

Palkkaisinko työttömänä olevan henkilön vai henkilön, joka on parasta aikaa töissä jossain muualla? Miksi työtön hakija on työtön? Onko hänessä jotain vikaa? Tällaisia pohdintoja tekevät varmasti monet työntekijöitä rekrytoivat henkilöt yrityksissä. Edelleen aivan liian usein rekrytointitilanteissa työttömät työnhakijat ovat rekrytoijien mielessä jollain tapaa viallisia ja työllistämisen kannalta riski.

Tutkimusten mukaan työttömien on huomattavasti vaikeampaa saada työtä kuin parhaillaan työssä olevien. Liian usein työttömien henkilöiden palkkaamisen esteenä ovat ennakkoluulot työttömyyteen liittyen, vaikka lähes jokaisella parasta aikaa työssä olevalla henkilöllä on omakohtaista kokemusta työttömyydestä.

Me Helsingissä ja Vantaalla kokeilemme parhaillaan työttömien työllistämistä julkisten hankintojen avulla. Hankinnoilla työllistämisessä on kyse siitä, että kunta saa verorahoilla tekemistään hankinnoista suurimman mahdollisen hyödyn. Kun kunta ostaa yrityksiltä palveluita tai tuotteita, voidaan yrityksiltä edellyttää pitkäaikaistyöttömän, vammaisen, osatyökykyisen, nuoren tai maahanmuuttajan työllistämistä. Yritykselle tämä on erinomainen tapa toteuttaa yhteiskuntaosaamista ja saada monipuolista osaamista käyttöönsä. Kokemustemme mukaan yritykset ovat usein olleet myönteisesti yllättyneitä työttömän henkilön palkattuaan. Lähes aina nämä henkilöt ovat olleet erittäin motivoituneita ja hyviä työntekijöitä.

Työttömyyteen liittyvä (turha) häpeän tunne liittyy varmasti osin pelkoon työpaikan saamisen hankaluudesta. Toivoisimme yrityskentän rohkaistuvan entistä useammin palkkaamaan työttömiä henkilöitä. Työttömyys ei tuhoa henkilön työkykyä.

Lue lisää hankinnoilla työllistämisestä: www.thl.fi/hankityota

 

Tämän artikkelin ovat kirjoittaneet SIEPP-hankkeen työntekijät:

Marko Harapainen, Helsingin kaupunki
Kirsi Eskelinen, Vantaan kaupunki
Eeva Mielonen, THL
Tiia Valkonen, THL